Kommunistinen kokeilu epäonnistui ja kommuuni lakkautettiin jo 1870, koska "työntulokset muodostuivat epätasaisiksi, jotkut pääsivät vähemmällä työllä toisten kustannuksella". Näin tasa-arvoisesta utopiasta tulee hetkessä epätasa-arvoista ja osakkaiden työhalut menevät, mikä johtaa rappioon. Suomalaiset olivat kuitenkin ammattimiehiä ja kansanomaisesti työteliäitä, joten moni paikkakunnalle jääneistä lopulta loi yksityisyrittäjinä menestyksekkään uran.
Fridolf Höök
Merikapteeni Fridolf Höökistä tuli rikas mies kommuunin hajoamisen jälkeen. Hän toimi osakkaana suomalaisten perustamassa kappahuoneessa ja pyysi valaita Ohotan- ja Beringin merillä sen ohella organisoiden todella mittavan turkismetsästyksen ja kalastuksen, laivaliikenteen Japaniin ja metsätalous- ym. toimia. Tämän lisäksi hänen kerrotaan avioituneen kiinalaisen ruhtinaan tyttären kanssa, mikä kuitenkin oli ilmeisesti myöhempää sepitystä.
Tiikerijahtia ja tosikalastusta
Suomalaiset metsästivät tiikereitä ja muita Amurissa tavattavia suuria kissapetoja kaiken muun riistan ohella. Tiikerin metsästyksessä kunnostautui erityisesti Ville König, joka käytti jahdissa apuna kettuterrieriä. Hän ampui Siperiassa asuessaan kymmeniä tiikereitä.
Kalastus oli voimallista. Silliä pyydettiin jään päältä rannikolta nuotilla ja rysillä valtaisia määriä. Yksi volyymilaji kuoreen ohella oli tietenkin lohi, jota pyydettiin joista. Jotain määristä kertoo esimerkiksi vuoden 1876 jokikalastamojen lohisaalistavoite: 6 miljoonaa kiloa.
Tragediasta sotaan
Höökiä kohtasi ankara henkilökohtainen tragedia. Hänen merillä ollessaan olivat kiinalaiset hunghuuseiksi kutsutut rajarosvot käyneet polttamassa hänen kartanonsa, ryöstäneet koko valtavan omaisuuden ja lisäksi vieneet vaimon ja pojan. Höök toimi tuolloin merivartioston päällikkönä ja venäläisten viranomaisten avulla organisoi omien rajajoukkojensa lisäksi kasakoita ja puolisotilaallisia joukkioita sotaan rajarosvoja vastaan.
Myöhemmin on tosin todettu, että hunghuusit olisivat vain ryöstäneet hänen taloudenhoitajattarensa pojan, eikä kaveri itse olisi ollut tuolloin edes naimisissa. Asiasta paisunut legenda on silti hurja.
Keltaisten paholaisten kimppuun
Legendan mukaan otteet raja-alueella olivat lievästi ilmaistuna kovia. Näyttäisi siltä, että tapahtumat eivät olleet mikään pieni rajaselkkaus tai tappelunnujakka, vaan laajamittainen rajamailla toimeenpantu raaka etninen puhdistus. Höökin komentamilla joukoilla oli esimerkiksi käsky ampua kaikki pakenevat tai yhteistyöstä kieltäytyvät kiinalaiset. Kasakoilla ja värvätyillä korealaisilla oli oikeus ryöstää vapaasti sotasaalista. Kiinalaisia - olivatko kaikki todella hunghuuseja? - kuljetettiin suurina laumoina viiden miehen nipuiksi hiuspalmikoista yhteen sidottuina mereen heitettäviksi. Verilöylyn ohessa saatiin toki myös hunghuusit kukistetuksi.
Kuolema oman käden kautta
Uskomattoman rikas elämä sai kuitenkin synkän lopun. Fridolf Höök kärsi pitkän merielämän vuoksi pahasta reumatismista ja hän oli myös ilmeisesti aiemmin kärsinyt aivoinfarktin. Hän ampui itsenä laivansa kajuutassa vuonna 1904.
Lähteet:
