Supikoiralla alkaa olla jo talvikarva marraskuussa. Karvoihin katsomatta
supikoirajahtihan on hyvää riistanhoitotyötä. Koiran kanssa pyynti on myös
mielenkiintoista ja tehokastakin. Metsäkanalintujahdin päätyttyä ja
järvien jäätymistä odotellessa touhu on vähintään kokeilemisen arvoista.
Iltahämärissä liikkeelle
Potentiaalisesti supikoirapitoista maastoa.
Kuten supikoiran elintavoista tiedämme, ne kömpivät paksun lumen ja kovien
pakkasten ajaksi unten maille. Ennen sitä on jännittävää etsiä niitä hämärissä ja yöllä
koiran avulla niiden suosimilta seuduilta, kuten peltokannaksilta ja rantapusikoista.
Liikkelle kannattaa lähteä iltahämärissä, niin tavoiteltava saaliskin
tekee. Koiran osuttua tuoreelle jäljelle, se jäljittää supikoiran,
pysäyttää sen, pitää paikoillaan ja ilmaisee tilanteen haukkumalla. Touhuun soveltuvat rodut
eivät välttämättä edes rajoitu niihin perinteisimpiin metsästyskoiriin.
Supikoira rähisee ja uhittelee isommalleenkin pelottomasti.
Tappelutyyli on kuitenkin voimakkaasti defensiivinen. Riippuu koirasta, tappaako se supikoiran vai ei.
Haukulle ei ole syytä mennä mitenkään erityisen varovaisesti.
Haaskalla lisätehoa pyyntiin
Perustamalla alueelle esimerkiksi kalahaaskoja saa jahtiin lisätehoa. Ne
houkuttelevat lähistöllä majailevat supikoirat alueelle. Opittuaan hyödyntämään haaskaa,
supikoirat vierailevat sillä säännöllisesti.
Kuljeskelin pimeässä marraskuisessa illassa pellon reunaa pienoiskivääri
selässä. Koira oli mennyt menojaan ja kylmä tuuli sai nostamaan
takinkaulukset pystyyn. Pysähdyin kuuntelemaan. Järvi jäätyi. Napsui,
natisi ja vongahteli. Viheltelin koiraa - ja samassa alkoikin haukku noin
200m päässä. Arvasin sen jo raivokkaan nalkuttavasta sävystä supikoirahaukuksi.
Lähemmäs päästyä asia varmistui, kun supikoiran koriseva murinakin alkoi erottua.
Tappelupukarit löytyivät rantakaislikosta. Koirani ei painosta supikoiraa
niin rajusti, että se tekisi sille luonteenomaisen tempun pahassa paikassa, eli näyttelisi
kuollutta.
Tarkoitukseni oli
säästää kallo, joten lopetin sen ampumalla kaksi laukausta kylkeen.
Pyyntivälineet
Varusteita supikoirajahtiin.
Kuvassa esitetyn tarpeellisen varustuksen osalta kirves on tärkeä, koska
supikoira saattaa ehtiessään paeta koiraa kiven koloon tai juurakon alle.
Tällöin kirveellä on nopeaa valmistaa sopiva rassi esim. pienestä
koivusta. Sen avulla saa tehtyä myös pitkän riu'un, jonka päähän
kiinnitetyn narulenkin tai notkean vaijerin avulla supikoiraa voi yrittää
vetää ulos lymypaikastaan. Otsalamppu on hyödykäs kapine myös.
Lopettamiseen pienoiskivääri tai pistooli on omiaan. Lopetuslaukausta
ammuttaessa, koira on luonnollisesti saatava ensin pois tilanteesta.
Lopettaminen käy parhaiten päähän tai niskaan ampumalla.
