Rapu-uutisia

[rpr]

Rapukannat kasvavat romahduksen jälkeen

Suomen täplärapukannat ovat jälleen hyvässä kasvussa, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl). Yksi huono syksy ehti romahduttaa rapukannat, mutta toipuminen on käynnissä.

Syksy 2002 oli Suomen ja myös Ruotsin täpläravuille katastrofi. Lämmin kesä jatkui myöhään, mutta lopulta säät huononivat ja vedet kylmenivät yhtäkkiä normaalia kylmemmiksi.

Nuorten täplärapujen kasvu ja kuorenvaihto olivat vielä käynnissä, ja aikuisilla ravuilla oli lisääntymiskausi alkamassa. Yllättävässä kylmyydessä nuorten rapujen kuorenvaihtoprosessi häiriintyi ja aiheutti suurta kuolleisuutta. Myöskään parittelu, muninta ja alkionkehitys eivät sujuneet normaalisti, vaan mäti tuhoutui suurelta osin.

Tästä oli seurauksena, ettei seuraavana vuonna syntynyt juuri lainkaan poikasia ja kasvavia täplärapuja oli vesissä jäljellä vähän. Seuraavina vuosina tilanne on vähitellen korjaantunut, mutta koska Suomen sääolot vaihtelevat, huonoja syksyjä voidaan odottaa taas jossain vaiheessa tulevaksi.

Nyt rapuja on niin paljon, että ne työllistävätkin ravunpyytäjiä. Rktl:n Raputalouskatsauksen mukaan kuluttajat arvostavat rapujen kotimaisuutta.

YLE Uutiset

[rpr]

Rapuvuodesta odotetaan mainiota

Viime vuonna Suomen rapusaalis oli noin 7 miljoonaa rapua. Suurin osa saaliista pyydettiin Hämeen maakunnista.

Hämeeseen odotetaan taas hyvää rapuvuotta. Hämeen TE-keskuksen mukaan rapusaaliiden kasvun myötä ravuille mietitäänkin jo jalostusmahdollisuuksia, sillä ennätyssaaliit eivät enää aina uppoa suoraan markkinoille.

Kalatalouspäällikkö Jukka Muhosen mukaan kehitteillä onkin muun muassa lisää kokonaisten rapujen keittämistä ja pakastamisesta. Suuret täplärapusaaliit merkitsevät etenkin ammattikalastajille hyvää lisätulonlähdettä, muistuttaa Muhonen.

Viime vuonna Suomen rapusaalis oli noin 7 miljoonaa rapua - siitä suurin osa saatiin Etelä-Hämeestä ja Pirkanmaalta.

Kalatalousasiantuntijat ovat ihmetelleet saaliiden kasvun myötä sitä, että rapujen hinnat eivät ole laskeneet, vaikka saaliit ovat kaiken aikaa kasvaneet. Kotimaisten rapujen korkea hintataso kertookin ehkä siitä, suurin osa rapusaaliista menee suoraan omaan käyttöön, eikä lainkaan myyntiin.

YLE Häme

[rpr]

Suomesta löytynyt jo yhdeksän rapuruttotapausta

Julkaistu: 14.8.2009 14:52

STT

Kuopio. Suomesta on löydetty tänä vuonna yhdeksän rapuruttotapausta. Löydöt on tehty eri puolilla maata.

"Tilanne näyttäisi olevan huononemassa, sillä tapauksia on jo lähes yhtä paljon kuin viime vuonna. Yleensähän rapuruttoa paljastuu enemmän vasta syksyisin", kertoo eläinlääkäri Satu Viljamaa-Dirks Elintarviketurvallisuusvirastosta.

Viljamaa-Dirksin mukaan Suomessa on maailman suurimmat jokirapukannat, joten tautitapauksiakin on paljon.

Rapuruton leviämisen Suomeen on arvioitu aiheuttaneen tähän mennessä noin 720 miljoonan euron menetykset raputaloudelle. Raputalous on kuitenkin elpynyt täplärapuistutusten ansiosta, ja Etelä-Suomessa ravustus on palaamassa merkittäväksi sisävesikalastuksen muodoksi.

Tämänvuotisesta saaliista odotetaan hyvää.

[rpr]

Rapukannat ovat vahvistuneet erityisesti Hämeessä

Julkaistu: 23.5.2010 13:05

STT

Raputalous elää vahvaa kasvukautta, mikä johtuu täpläravun onnistuneista istutuksista, jokirapukantojen tehostetusta hoidosta sekä rapuruton hallinnan kehittymisestä. Rapuruttotapauksia löydetään vuosittain 10–12.

Rapurutto hävitti Suomen runsaimmat rapukannat vuosina 1907–1909. Mittavat rapuistutukset alkoivat 80 vuotta myöhemmin, minkä jälkeen esimerkiksi Hämeessä on istutettu ainakin 1,3 miljoonaa täplärapua yli 200 järveen ja 40 virtaveteen.

Vahvistuvia rapukantoja on erityisesti Hämeen suurissa yli tuhannen hehtaarin järvissä. Häme on maan tärkein täplärapujen tuotantoalue. Maakunnan osuus koko maan saaliista on ollut 2000-luvulla 64–93 prosenttia.

Vuoden 2008 rapusaalis oli 262 tonnia, minkä arvo oli kalatukuissa noin 14 miljoonaa euroa.

Rapumertojen odotetaan täyttyvän

Julkaistu: 23.5.2010 12:46

STT

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n mukaan järvissä riittää ravustettavaa tänä kesänä.

Kesän kokonaissaalista on kuitenkin vaikea ennustaa, sillä rapujen menekki ei aina välttämättä kannusta pyytäjiä vesille.

Suomessa pyydettiin toissa vuonna lähes kuusi miljoonaa rapua, joista kolme neljäsosaa oli täplärapuja. Viime kesäksi ennustettiin huippusaaliita, mutta kokonaissaalis jäikin tavanomaiseksi. Tähän vaikutti muun muassa poikkeuksellisen varhain eli jo elokuussa loppunut jokirapujen pyynti.

"Moni kalastaja otti pois mertansa, kun menekki loppui. Oliko syynä sitten lama vai täplärapujen ylitarjonta", pohtii RKTL:n raputalousohjelman ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen.

"Vesiin jäi joka tapauksessa hyvät ja terveet rapukannat. Siellä on nyt huomattavasti enemmän pääomaa kasvamassa."

Hyvää pyyntikautta lupailevat myös kirjanpitoravustajilta saadut tiedot. Täplärapujen yksikkösaalis oli viime vuonna seurantavuosien paras ja jokirapujenkin hyvä.

"Täpläravun yksikkösaaliit viime syyskuussa muistuttivat suuresti vuotta 2007, jota seurasi erinomaisen hyvä täplärapuvuosi 2008. Merkit viittaavat, että ravustettavaa piisaisi. Loppu riippuu sitten ravustajista ja tietysti kuluttajista", sanoo Pursiainen.

Saapi nähdä. Jonkun saksiniekan joutuu ehkä pyydystämään

[rpr]

Helle voi vaikeuttaa rapujen pyytämistä

Rapukannat ovat vahvistuneet, ja rapuja on tänä vuonna runsaasti Suomen vesistöissä. Heinäkuun hellekausi saattaa vielä lisätä saaliin määrää.

Rapujen löytäminen voi kuitenkin olla helteellä työlästä, sillä ravut pakenevat syvemmälle viileämpiin vesiin.

"Parasta apajaa voi joutua etsimään", sanoo rapubiologi Japo Jussila Raputietokeskuksesta.

Rapu viihtyy parhaiten 18–20 asteisessa vedessä. Nyt monilla vesialueilla lämpötila on noussut jopa 25 asteeseen. Toisaalta lämmin sää on kannustanut rapuja vaihtamaan kuorta aikaisin, mikä tekee saalistettavista ravuista isompia.

Parhaimmillaan ravustajan merrassa on paljon ja isoja rapuja.

"Ravut voivat hyvin käydä mertoihin jo kauden alussa", Jussila arvioi.

Tänä vuonna mertoihin päätynee 6–8 miljoonaa rapua. Näistä täplärapuja on 4–6 miljoonaa ja loput jokirapuja. Yhä useampi suomalainen ravustaa kesämökillä omiin tarpeisiinsa, mikä vähentää ostajia rapumarkkinoilla.

Ravustus alkaa keskiviikkona 21.7. kello 12.