Täytyy viikolla käydä viemässä tuohon kotijärveen ainakin pari katiskaa myös jo vähän kuin paikanvaraajiksi. Sainkin juuri sopivasti valmiiksi ison katiskan, jolle annoin komean nimen Tuhannen matikan kohtalo
Helsingin Sanomat kirjoitti:Sisälahtien jääpeite kasvattaa madesaalista Suomenlahdella
Ruotsinpyhtää. Made tuijottaa vastarannalle Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahdella. Katseessa on aistittavissa hämmennystä. Made ei ole enää vedessä, ja sen oikea silmä pullistelee päästä.
Tämä saattaa johtua siitä, että kalastaja Ben Henrikssonin puukko on mateen kiduksissa.
Henriksson aukaisee verisuonen ja viskaa kalan avannon viereiseen saaviin, jossa kiemurtelee kilokaupalla mateen lajitovereita.
Ahvenkoskenlahden jäälle roiskuu veristä vettä.
Henriksson myhäilee. Madetta tulee nyt Ahvenkoskenlahdesta todella hyvin.
Keskiviikkona Marinkylän edustalta nostettuun rysään oli viikossa uinut noin 25 kiloa madetta. Suurimmat niistä ovat nelikiloisia.
"Tänä talvena tulee ennäksellisen paljon madetta", Henriksson ennustaa. Viisi vuotta sitten matikkaa olisi hänen mukaansa tullut viisi kiloa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan matikkaa on saatu hyvin koko Suomenlahdella. Tutkija Ari Saura mainitsee kaksi syytä. Sisälahdissa kuten Ahvenkoskenlahdella on jäätä ja sen päällä lunta, mikä saa pimeälle person matikan liikkumaan. Jääkansi helpottaa kalastusta.
Toiseksi viime vuosien lauhat, jäättömät talvet ovat tehneet merenpohjasta hapekkaan. Siitäkin made tykkää.
Hyvä madesesonki tulisi tarpeeseen. Viime vuonna Suomen merialueelta saatiin matikkaa arviolta 37 tonnia, vähiten 30 vuoteen.
Ben Henriksson on Ahvenkoskenlahden seudun ainoa täyspäiväinen ammattikalastaja.
Henriksson poimii mateita rysästä, jonka hän hetkeä aiemmin veti jäälle avannosta. Puukko vilahtaa kiduksiin.
Mateesta saa kädellä otteen aivan pään likeltä, koska kala on viheliäisen liukas ja kiemurtelee kuin käärme. Yli puolet pituudesta on pyrstöä. Kala on Norjan kansallisaarteen turskan lahkoa.
Mystinen matikka on Suomen yleisimpiä kaloja, mutta sitä saa pyydettyä käytännössä vain kutuaikana keskitalvella.
Ben Henriksson erikoistuu mateeseen talvisin. Parikymmentä vuotta ammatikseen kalastanut Henriksson tietää, missä kohtaa Marinkylän edustaa matikka lymyää sydäntalvisella lemmenretkellään, jonka hän ammattinsa puolesta joutuu keskeyttämään.
Henrikssonin kädessä olevasta pulleasta naarasmateesta tippuu lumelle mätiä.
Henrikssonin matikkasaalis tulee yli seitsenmetrisistä rysistä. Kalastaja esittelee rysän perää, jonka hylkeenkestävyyttä hän on itse parannellut.
Tästä on etua alkutalvesta, kun jääpeite ei vielä estä hylkeen nousua avomereltä Ahvenkoskenlahden pohjukkaan.
Kun rysä on tyhjä ja saavi täynnä, Henriksson heittelee kalat muovilaatikkoon moottorikelkan ahkioon. Alkaa mateen matka kohti Helsingin kalatiskejä ja ravintoloita, joissa sitä pidetään herkkuna.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa