Kylmän ja syvänveden kala
Keväisin harmaanieriät liikkuvat pintavesissä, mutta heti veden alkaessa lämmetä, ne painuvat syvälle - jopa 50-80 metriin. Kylmän veden vaatimus on ehdoton.
Harmaanieriä (Salvelinus Namaycush)
Harmaanieriä.
Kuva: U.S. Fish and wildlife service.
Kuva: U.S. Fish and wildlife service.
Harmaanieriä on Pohjois-Amerikkalainen kala ja sitä on istutettu Suomeen runsaasti 1950-luvulta lähtien, mutta kudun onnistumisesta Suomen vesissä ei ole varmuutta. Viime vuosiin saakka harmaanieriällä on paikkailtu erityisesti Inarijärven säännöstelyn rampauttamia kalakantoja.
Harmaanieriä on yleisväriltään kellertävän tummanruskea. Kyljissä on tiheässä harmaita täpliä. Pään ja selän alueella ne ovat usein pitkiä juovamaisia. Vatsapuolen evien etureunat ovat valkoiset, kuten kotimaisella nieriällämmekin. Selkä ja pyrstöevissä on myös täpliä, jotka kotimaisesta versiosta puuttuvat. Harmaanieriän vatsa ei myöskään ole koskaan punainen.
Ravinnonotto
Harmaanieriän pääravinto on kala. Se käyttää ravinnokseen ulappa-alueen parvikaloja: siikaa, muikkua ja kuoretta sekä kymmenpiikkiä. Inarijärvessä sen on todettu syövän reeskaa. Pienenä se syö jonkun verran myös syvällä viihtyviä äyriäisiä ja poikasena eläinplanktonia.
Kutupuuhat
Ulkomaisiin tutkimuslähteisiin perustuvan tiedon mukaan harmaanieriä kutee elo-marraskuussa 2-30 metrin syvyydessä oleville kivikko- tai karkeaa soraa oleville pohjille. Inarijärvestä on saatu kookkaita kutuvalmiita kaloja, mutta kuten mainittua tiedot onnistuneesta lisääntymisestä vesissämme puuttuvat.
Saalismäärät, koko, ennätykset
Harmaanieriä on erittäin pitkäikäinen kalaksi. On tavattu jopa 40-vuotiaita. Se myös kasvaa hitaasti. Tavallinen saaliskoko Inarijärvellä on 0,7-2 kg, mutta yli 7 kiloisiakin on saatu.
Inarijärvestä ollaan nostettu viimevuosina harmaanieriää maksimissaan reilut 10 tn vuodessa.
Raahen edustalta tiedetään saadun vuonna 1976 12 kiloinen harmaanieriä.
Lähteet:- Koli, Lauri, Suomen kalat
- Harmaanieriä (RKTL:n kala-atlas)
- 1900-luvun ennätyskalat