Hauki on petokalan prototyyppi. Iso pää ja jättimäinen terävähampainen kita sukkulamaisessa
maastokuvioidussa ruumiissa, jossa evät sijoittuvat peräosaan suuren syöksynopeuden mahdollistamiseksi.
Hauen kylkiviiva-aisti ja näkö ovat erinomaiset, niiden avulla se saalistaa.
Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala. Sitä tavataan koko maamme alueelta.
Tavallinen saaliiksi saatava hauki on 40-60 cm pitkä, painaen reilusta puolesta kilosta
kahteen.
Vaatimaton kaislikkojen kauhu
Hauki ei ole vaatelias ympäristönsä suhteen. Se tulee toimeen monenlaisissa järvissä ja myös virtaavissa vesissä.
Hyvään vointiin vedessä tulee olla happea n. 3 mg/l, mutta hauki tulee toimeen 1,5 - 2 milligrammalla litrassa.
Ahvenen ohella hauki kestää myös kaloistamme kaikista parhaiten hapanta vettä: vasta 4,5 pH:n korvilla sen
lisääntyminen muuttuu mahdottomaksi. Veden kylmyyskään ei haukea haittaa, sitä esiintyy Enontekiön tunturijärvillä,
joilla vesi ei juuri koskaan yllä 15 asteeseenkaan.
Hauki suosii paikkoja, joissa on vesikasvillisuutta. Se on tärkeää paitsi kudun, niin myös
saaliskalojen esiintymisen kannalta. Rehevöityminen alkaa haitata haukea vasta sen mentyä hyvin pitkälle.
Syynä on mahdollisesti runsaiden särkikalakantojen suora vaikutus hauen kutumenestykseen (mädin syöminen).
Ravinnonotto ja vuorokausirytmi
Kuoriuduttuaan hauen poikaset ovat noin viikon ruskuaispussin varassa ja osan aikaa kiinnittyneinä
vesikasveihin. Sentin mittaisina ne alkavat syömään: ensin eläinplanktonia, sitten pieniä
hyönteisten toukkia. Jo 4-5 senttisenä hauki ryhtyy saalistamaan myös kalanpoikasia.
Hauki on hyvin paikallinen kala jo saalistustekniikkansakin puolesta. Pidemmät vaellukset liittyvät
lähes aina kutuun. Se lepää yöt pohjalla ja päivät se kyttää saalista tai vain sulattelee
ruokaansa. Kilon painoinen hauki tarvitsee massansa kasvattamiseen kilolla 3-6 kiloa ravintoa. Hauki syö
vuosittain siis 100-150 kalaa.
Hauki saalistaa kyttäämällä. Se odottaa sopivassa piilossa saalista ja sen havaittuaan kääntyy
ensin sitä kohti nähdäkseen sen molemmilla silmillä. Sitten se lähestyy sitä varovasti vain rinta- ja
vatsaeviään käyttäen. Riittävän lähelle päästyään se jännittää ruumiinsa ja potkaisee itsensä suurten
peräosan eviensä lennokkaalla avustuksella salamannopeasti saaliin kimppuun. Se avaa suunsa vasta juuri ennen
saalista ja liike imaisee saaliin hauen pelottavaan 700-hampaiseen kitaan.
Kutupuuhat
Hauki kutee varhain keväällä. Etelässä kutu saattaa alkaa jo huhtikuun puolivälissäkin, mutta
toukokuulle siinä kai yleensä mennään - yleensä alkuun. Kutu saattaa kestää kuukauden päivät.
Veden lämpö on kudun alkaessa usein vain 1-4 astetta ja loppuessa 3-13 asteista.
Veden lämpötila ei ole hauella kudun laukaiseva tekijä. Etelän hauet kutevat kylmemmässä vedessä kuin pohjoiset
"jänkäkoirat", ajoittuuhan niiden kutu jopa 4-5 viikkoa myöhäisemmäksi. Kevättulvalla saattaa olla
tekemistä kudun alkamisen kanssa. Joskus kutu saattaa tapahtua jo jäiden alla. Esimerkiksi kirjoittajan
kotiseudulla melkeinpä joka kevät arvaillaan, että "kutikohan jäitten alle?".
Kutupaikat ovat matalia ja kasvillisuuspohjaisia. Haukihan kutee usein kevättulva-alueelle, joka jää veden laskiessa kuiville.
Hauki kutee kokojärjestyksessä, pienet ensin. Kookkaat naaraat kutevat usean päivän. Tänä aikana ne
parittelevat laajalla alueella useita kertoja useiden koiraiden kanssa. Näin varmistetaan, että ainakin jossain
paikassa onnistaa ja myöskin vähennetään kuoriutuvien poikasten keskinäistä ravintokilpailua.
Hauki on suuri ja voimakas.
Saalismäärät, ennätykset ja erityisiä pyyntimuotoja
RKTL on tilastoinut vuoden 2006 ammattimaisen hauenpyynnin kokonaissaaliiksi n. 370 tonnia.
Samainen instituutio ilmoittaa vapaa-ajankalastajien saman vuoden kokonaissaaliiksi käsittämättömät 10000
tonnia.
1900-luvun passiivivälineiden ennätysrekisterissä on luultavasti kalajuttu. Säkylän Pyhäjärvestä
1905 olisi sen mukaan luodikolla ammuttu 25,5 kiloinen hauki. Kuten sanotaan, saaliin painostahan "saa puolet valehdella".
Virallinen ennätys on tällä hetkellä 17,86 kg, mutta parikymppiä rikkoutunee.
Hauki on yleisyytensä ja helpon pyydettävyytensä vuoksi todellinen jokamiehen saalis.
Se antaa voimakkaana siiman päähän erehdyttyään kalastajalle kelpo vastuksen.
Itse olen mieltynyt suuresti hauen pyyntiin kevätjäiltä iskukoukuilla.
Hauen liha on vähärasvaista ja varsin kelvollista. Ennen sen merkitys oli nykyistä paljon suurempi.
Sitä mm. kuivattiin ja suolattiin kauppatavaraksi asti.
Lähteet:
