Ympäristövaatimukset ovat kovat
Kuva: Mike Cline.
Kirjolohi ei tarvitse aivan niin hapekasta ja kylmää vettä viihtyäkseen kuin taimen, mutta on silti selvästi kylmän ja viileän asukki. Jenkkitutkimusten mukaan kirjolohi ei juuri siedä hapanta vettä. Lisääntyminen ei onnistu alle pH 6,2 vesissä.
Ravinnonotto
Kirjolohen ruokavalio on samantyyppinen kuin taimenella. Se syö nuorena hyönteistoukkia, äyriäisiä ja vedenpinnan hyönteisiä. Peto kirjolohesta tulee myöhemmin kuin taimenesta, vasta 35-40 senttisenä.
Kutupuuhat
Kirjolohi kutee Suomessa aikaisin keväällä, huhti-toukokuussa. Se vaatii kutua varten ehdottomasti virtaavaa vettä, jossa on sopivia sorapohjia ja riittävän puhdas runsashappinen vesi. Lisääntyminen saattaa onnistua joskus ja ilmaston lämpeneminen saattaa parantaa kirjolohen mahdollisuuksia Suomessa. Yksittäisistä onnistuneista kuduista huolimatta varsinaisia lisääntyviä kantoja ei ole syntynyt.
Koko, merkitys
Kirjolohen ei ole meillä todettu juuri kasvavan istutuksen jälkeen. Tyypillinen luonnonvesistä saatu kala painaa meillä 0,5-3 kg. Merestä on saatu joitakin 4-6 kiloisia.
Kirjolohta istutetaan enää lähinnä onkilammikoihin ja koskikalastuskohteisiin saalisvarmuuden lisäämiseksi. Siitä on kuitenkin tullut kalataloudellisesti erittäin merkittävä kasvatuskala. Sitä kasvatetaan syöntikokoiseksi vuosittain n. 15 miljoonaa kiloa.
Lähteet:- Koli, Lauri, Suomen kalat
- Kirjolohi (RKTL:n kala-atlas)