Lahna on suureksi kasvava korkeakylkinen lituska. Pienenä se on runsaana roskakala, mutta reilun kilon kokoluokan saavutettuaan jo hyvä kala esim. savustettavaksi. Se sinnittelee Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla ja onkin myös suht yleinen maan etelä- ja keskiosissa. Maaselän pohjoispuolelta sitä ei juuri tavata. Sitä on myös meressä, koko rannikollamme.
Lahna pitää melko lämpimästä vedestä. Tästä syystä se myös puuttuu Lapista. Myöskään karuissa vesissä se ei viihdy. Suurehkot järvet ovat sen mieleen, koska lahnat talvehtivat syvänteissä, vaikka muuten uivatkin rehevissä lahdissa ja rannoilla. Suurta talvista happikatoa lahna ei siedä.
Keväällä ja alkukesästä lahnat löytyvät aivan matalasta. Keskikesällä ne käväisevät vähän syvemmällä palatakseen taas rannoille syönnökselle heinäkuun puolen välin jälkeen. Talvella varsinkin isot lahnat ovat syvällä.
Lahnat liikkuvat syönnöksellä rehevillä, usein pehmeäpohjaisilla rannoilla ja matalissa vesissä. Ne ruokailevat parvina etsien pohjasta toukkia, kotiloita ja pieniä simpukoita. Lahnan suu on huippuinstrumentti mudan tonkimiseen: sen huulet työntyvät senttitolkulla eteenpäin. Moisella torvella kelpaa imeä muonaa pohjaliejusta. Ruokailevan lahnaparven paljastaa pintaan nousevat vesikasvit ja niiden osat. Usein kokonaisina tuppoina nouseva lahnaruoho on luultavasti saanut tästä nimensäkin. Lahna käyttää myös ravinnokseen jonkun verran vesikasveja.
Lahnan kutu oli ennen tärkeä keväinen tapaus. Kookasta ja maukasta kalaa oli helppo pyytää suuriakin määriä. Saalis suolattiin. Kutu ajoittuu toukokuun lopun-juhannuksen välille. Sen alkaessa vesi on lämmennyt 15 asteen hujakoille. Kutu tapahtuu matalille kasvillisuuspohjaisille rannoille.
Vanha kansa puhui 3 kutujaksosta: kirsi-, tähkä- ja hedelmälahnoista. Jaksoissa kutisi aina eri kalat, kokojärjestyksessä. Pienimmistä-isoimpiin vai päinvastoin, siitä on erilasia havaintoja.
Lahnaa ei pyydetä enää niin paljoa kuin ennen. Kuitenkin ammattilasten tilastoitu saalis vuodelta 2006 on RKTL:n mukaan melkein 400 tonnia. Vapaa-ajankalastajien saaliiksi samaisena vuonna päätyi 2000 tonnia lahnaa.
Virallinen ennätyslahna on tällä hetkellä Immalanjärvestä verkotettu 7,45 kiloinen jättiplootu. Vanha viimevuosisadan alkupuolelta peräisin ollut ennätys oli peräti 11,5 kiloa.
Riimuverkot liitetään perinteisesti lahnanpyyntiin, mutta kyllä sitä kudulta saa mainiosti löysästi lasketulla normaaliliinaisellakin verkolla. Savukalana iso lahna on erinomainen.
Lähteet: