Harmaahylje (Halichoerus grypus)
Kuva: Danielle Langlois, © GFDL.
Harmaahylkeen eli hallin metsästys on nykyään sallittua pyyntiluvalla, koska eläimen aiheuttamat vahingot kalastukselle ovat nousussa kannan kasvun myötä. Ennen halli oli merkittävä pyyntikohde rannikolla. Hylkeenrasva on ollut maamme ensimmäisiä vientiartikkeleja. Siitä maksettiin myös vielä 1960-luvulla 20 markkaa tapporahaa. Pyyntiä harjoitetaan kevätjäiltä siten, että isommalla veneellä etsitään jäät ja sitten pienemmällä pyyntijollalla tai erityisellä kelkalla siirrytään varsinaiseen metsästykseen. Hyljettä ammutaan kiväärillä päähän, mieluiten jäälle, koska veteen kuollettavankin osuman saanut eläin uppoaa nopeasti. Halli on norppaa reilusti kookkaampi: 150-270 cm, 120-270 kg mötkylä. Muista tuntomerkeistä käyvät pitkä kuono, mitättömät korvat ja 15 cm:n pituinen hännän tuppi. Väri on tumma, usein laikukas. Tummenee vanhetessaan. Synnyttää maalis-huhtikuussa ahtojäille tai luodolle. Levinneisyys kattaa koko merialueemme. Elinympäristöltä pääosin ulkomeren laji. Käyttää ravinnokseen runsaasti kalaa ja repii tielle osuneet pyydykset. Saalismäärät ovat viimevuosina olleet joitakin satoja, lupia on jäänyt reilusti käyttämättä.
Lähteet:
- Suomen eläimet 1, Palmen, Ernst (toim.)
- Päivi Ängeslevä, Perämeren hyljejäillä, HS 20.5.2007
- RKTL