Pitkä jahtiaika, runsaat jäniskannat ja metsästysmahdollisuudet koko maassa - siinäpä syitä, miksi jäniksenmetsästys on
suomalaisista jahtimuodoista suosituin. Metsästys ajavalla koiralla on yleisintä ja jäniksenmetsäsystä
tyypillisimmillään.
Jahti on tiivistettävissä seuraavasti: koira etsii jäniksen makuun, laittaa siihen liikettä ja lähtee
ajamaan haukkuen. Tätä jatkuu kunnes passimies pääsee mahdollisesti kajauttamaan ajettavaa haulikolla.
Jänis pyrkii usein palaamaan lähtöpaikan maisemiin, mitä metsästäjä hyödyntää.
Mistä ja milloin pitkäkorva löytyy?
Metsäjänis makoilee usein erilaisilla reuna-alueilla ja -tiheiköissä, rusakon ottaessa elpparia
usein peltojen metsäsaarekkeissa ja ojien pohjilla.
Koira löytää jäniksen yöjäljen päästä ja karkoittaa makuulta, jolloin on ajokoiramiesten kielellä
tapahtunut ylösotto. Usein jänis karkkoaa jo kaukaa koirasta, mutta joskus
koira pääsee yllättämään tai jänis luottaa suojaväriinsä - ja silloin tapahtuu perslähtö.
Jänismetsälle on syytä sonnustautua aamutuimaan. Paras jahtisää sulan maan aikaan on
tyyni, pilvinen ja hieman kostea. Lumikelissä parhaisiin tuloksiin päästään alle 15 asteen pakkasessa.
Lunta ei tietenkään saa olla koiralle liikaa. Suojien jälkeiset korppukelit voivat olla kovia tassuille.
Sateeseen (varsinkaan rankkaan) jahtiin ei kannata lähteä, eikä ehkä silloinkaan jos aamuyöstä on satanut
rankemmin, varsinkin jos taivaalta on tullut lunta.
Koiran työskentely
Ajokoiraa kutsutaan tiukaksi, kun se antaa ääntä (siis haukkuu) ylösotossa ja ajossa vain ollessaan jäniksen
lähituntumassa. Löysä koira vastaavasti haukkuu yöjäljetkin ja möykkää hukallakin eli kadonneella jäljellä.
Pientä hakulöysyyttä kutsutaan herättelyksi.
Koira ei haista jäniksen käpälistä maahan jäänyttä jälkeä, se on harhaluulo.
Maastoon jää kasvillisuuteen hengityksestä ja eläimen ominaishajusta hajuvana, minkä koira vainuaa.
Koiria on jälkitarkkoja ja ilmavainuisia. Jälkitarkka koira mennä nuuskuttaa kuono
melkein maassa tarkasti jäniksen kulkureittiä ml. paluuperät ja sivuhypyt.
Ilmavainuinen koira puolestaan juoksee pää pystyssä suurpiirteisesti jälkeä seuraten.
Lähteet:
- Juha K. Kairikko, Taitava metsästäjä