Metsästystapoja
Pääpiirteittäin kanalintujen metsästystavat voidaan jaotella seuraavasti:
- Kuljeskelumetsästys / ketjumetsästys / metsästys ylösajavalla koiralla
- Latvalinnustus
- Pystykorvametsästys (haukkuva lintukoira)
- Seisovalla lintukoiralla metsästäminen
- Kyttäys / houkuttelu
Kuljeskelumetsästyksessä metsästäjä tai useampikin kulkee metsästysalueella ja pyrkii ampumaan haulikolla karkoittuvia lintuja. Ylösajava koira voi olla apuna lintujen etsimisessä ja ampumahollille karkoittamisessa. Näin voidaan metsästää kaikkia kanalintuja. Myöhemmin syksyllä voidaan olla aseistauneena pelkällä kiväärillä ja ampua puissa olevia lintuja. Tällaista metsästystä kutsutaan latvalinnustukseksi, kohteena teeri ja metso. Perinteinen haukkuvalla lintukoiralla metsästys perustuu koiran kykyyn hakea ja haukkumalla ilmaista lintu, jonka paikalle hiippaileva metsästäjä pyrkii yleensä kiväärillä pudottamaan. Haukkuvan koiran heiniä ovat metsot ja teeret, joista haukussa kestävät paremmin ensinmainitut. Seisovalla lintukoiralla metsästys tapahtuu niin, että koira etsii ja ilmaisee maastossa olevan linnun ja sitten käskystä ajaa sen ylös, jolloin päästään yrittämään riistalaukausta haulikolla. Riekko on kanakoiramiehen ykkössaalista, joskin myös metson ja teeren voi saada näin saaliiksi. Tunturissa luonnollisesti myös kiiruna soveltuu kanakoirajahtiin hyvin. Kyttäysmetsästystä ja houkuttelua voidaan harjoittaa erittäin monipuolisesti. Teeriä ja metsoja voi kytätä syyssoitimelta ja suonlaidoista ilmankin, mutta teeren houkuttelu kuville ja pillillä voi olla erityisen antoisaa. Soidinhöperön metsokukon voi saada houkuteltua hollille koputtelemalla puukonterällä taskupeiliä. Myös pyytä voidaan houkutella pillillä ja se onkin erittäin jännittävä jahtimuoto.
Lähteet:
- Kairikko, Juha K, Taitava metsästäjä