Lehtokurppa (Scolopax rusticola)
Lehtokurppa on Euroopassa erittäin arvostettua riistaa. Meillä sitä saadaan lähinnä muun metsästyksen sivusaaliina. "Metsäkahlaaja" viihtyy lehtipuuvaltaisissa metsissä ja lehdoissa, pesii metsittyvillä heinämailla ja rantaniityillä. Erityisesti muuttoaikaan tavataan myös kuusipuuvaltaisista sekametsistä. Tämä sympaattinen olento suosii vuosi toisensa jälkeen samoja elinseutuja. Lehtokurpan tuntomerkeistä käyvät pyöreähkö ruumiinrakenne, ruskeankirjava väritys ja kahlaajaksi lyhyet koivet. Silmät ovat niskassa, joten näkökenttää on hulppeasti noin 300 astetta. Yhtenäisen levinneidyyden raja kulkee Suomessa linjalla Ylitornio-Suomussalmi. Kuivilla lehdillä ja sammalilla vuorattu pesä on poterossa, usein pensaan juurella. Ravinnokseen lehtokurpat käyttävät lieroja, matoja, toukkia, etanoita ja muita kostean maan pikkueläimiä sekä siemeniä ja marjoja. Olinpaikat paljastaakin myllätyt sammalet ja käännellyt vanhat lehdet. Saalismäärä vuonna 2004: 3 200 kpl.
Lähteet:
- Lasse J. Laine, Suomalainen lintuopas
- Juha K. Kairikko, Taitava metsästäjä
- RKTL